Olen miettinyt tänään paljon tätä hetkeä ja tulevaisuutta. Olen miettinyt sitä kuinka onnellinen ja onnekas olen. Elämä on jännittävää ja täynnä uusia alkuja. Välillä kaikki sellainen ahdistaa ja pelottaa. Entä jos kaikki ei menekään niinkuin toivoo? Ja varmasti ei menekään, mutta niin sen kuuluukin olla. Tällä hetkellä olen täynnä riemua, intoa ja odotusta. Tämä hetki on kuitenkin se, mitä eniten toivon.
Minä olen sinun
Anna minun olla sinulle se, uusi ja jännittävä – kirja –
jota ei ole vielä sotkettu sormenjäljillä
Ota mukava asento, nosta minut syliisi
Hiljalleen avaa uudet kannet ja näe herkät haurastuneet
sivut
Minä olen niillä sivuilla, avattuna sinulle
haluten päästää sinut sisään, haluten antaa sinulle
tilaisuuden
Tilaisuuden kirjoittaa sisäsivuun että minä olen sinun
oppia ymmärtämään, opettaa sinut lukemaan
Minä olen tekstiä täynnä, mutta minussa ei ole värejä
ei, ennen kuin sinä ne minulle annat
Minä olen lukuja täynnä, muttei mikään niistä ole toista
kummempi
ei, ennen kuin sinä luot tarinoille merkityksen
Kuvittele minut, minä olen sinun. Elävöitä minut
väreillä, mielikuvilla, musiikilla ja tanssilla
Lähde kanssani seikkailuun, minä otan sinut mukaan
vedän sinut minun maailmaani
Ja milloin kirja onkaan luettu, milloin on aika vaihtaa
kirjaa
Olen sinun jälkeesi parempi; minulla on värit ja
uusia tarinoita kerrottavana
Minä olen jättänyt sinuun merkin
ja sinä olet avannut minut.
Eikä sitä voi unohtaa
(20.8.)
