minne on lyhyt matka
kävellä
ja sinä otat polkupyörän
jotta olisit perillä
nopeammin
Tältä näytin tänään koulussa. Aamulla kiireessä, muutenkin myöhässä aikataulusta, piti tietenkin saada otettua kuva. Ihan vain siksi että päädyin yhdistämään helmet, kauluspaidan ja neuleen, mitä en ole ikinä ennen tehnyt. Tänään nuo kyseiset helmet levis sovituskopin lattialle. "Siitäs sait!", kuulen jonkun suuremman voiman nauravan. Olen nyt kyllä jotenkin kovin ihastunut noihin lyhyisin suurempiin "asukoruihin". Kaikki lähti tuosta siipikorusta ja tänään tuli ostettua alennusmyynnistä kultainen lyhkäinen kaulakoru. 2 euroa Seppälästä.
Haluaisin muutenkin uudistaa mun tyyliä. Panostaa siihen enemmän. Mulla on ihan hirveän paljon vaatteita. Tosi monia en käytä ikinä mutta ne näyttää hyvältä. Osa ei vaan tunnu hyvältä päällä, osa ei sovi minkään kanssa yhteen, osaa ei vaan tule pidettyä. Haluaisin luopua kaikista niistä turhista vaatteista - ja saada tilalle uusia. Haluan uudistua. Minusta tuntuu että kaipaan sitä. Uuden puhtaan pöydän millä alkaa kirjoittaa uskomattoman kauniita tarinoita. Tai edes jonkunlaisia.
Nyt vain hyrrään päivästä toiseen tekemättä mitään, tuntematta mitään ihmeellistä. Ja aika kuluu. Se kuluu pelottavan nopeasti enkä ole varma haluaisinko sen kulkevan ollenkaan. Tulevaisuus houkuttelee unelmineen ja toiveineen, lupauksineen - mutta vielä enemmän se pelottaa. Joka päivä haluaisin olla rohkeampi. Haluaisin uskaltaa enemmän. Haluaisin olla itsevarmempi. Mutta nyt aika vain kuluu enkä huomaa muutoksia itsessäni.
Tai.
Ehkä mä olen vähän muuttunut. Kokenut asioita, jotka on muuttanut mua.
Mutta! Huomenna kattomaan Timi Lexikonia. Tää biisi saa mut nauramaan. Kuulostaa hassulta. Luokkakaverit kuulostaa aika samalta.. Sitä ennen pelailemaan lähipuistoon ja valkkaripullo odottelee pöydällä. Minä odotan lasi kädessä huomista. Tuntuu aika hyvältä olla takasin täällä. Rauhalliselta. Levolliselta. Ehkä tässä pääsee eteenpäin pikkuhiljaa kävelemään.
