maanantai 9. heinäkuuta 2012

I'm different, I'm different

Wooooou joka paikka jumissa. Päähän koskee. Mustelmia. Kynnet katkeillu ja lohkeillu. Että sen verran huippua!

Hui.

Mutta nyt, annetaan kuvien puhua!

T O R S T A I

Tyyli:


Maisemat:




P E R J A N T A I

Tyyli:


Maisemat:






L A U A N T A I

Tyyli:


Tunnelmat:










Ja loppuun vielä LidoLidon Different koska mm. tätä me oltiin kattomassa. Ikinä ennen en ollu kuullu ja silti lauleskelin innoissani mukana:D

http://www.youtube.com/watch?v=4uAksspYalU

torstai 5. heinäkuuta 2012

Minuutteja mammonaa

Väri päässä. 7 minuuttia aikaa kirjoittaa. Kohta starttaa Norjaan. Voi juku.


Kun sinä saavuit
olin vain joku
astumassa harhaan
eksymässä
Kun sinä saavuit
olin kuin kukka
niityllä, mutta
erotuin


Sinulle


4 minuuttia.


Olla joskus
Olla enemmän
Olla joku
Olla vielä
Olla tuolloin
Olla jossain
Olla koska
Olla jotakin


Vaikka



3 minuuttia.



Lehdet
puissa nauravat tähdet
silmät jotka tuntevat
kuinka jossakin,
tuuli laulaa
Ja aurinko
taivaalla huojuvat oksat
valoa tuova hymy
tänään, eilen, huomenna

huulillani


- 1minuuttia.


Nauttikaa, nauttikaa ja nauttikaa! Tämä hetki ei enää toistu ja eiliseen ei päästä. Eläkää täysillä tänään ja huomenna. Eläkää. Herätkää. Toivokaa. Unelmoikaa.

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Nukkumassa talviunta kesällä

Olo on ollut voimaton. Hutera. Horjuva. Epäilevä. Turha. Mitäänsanomaton. Tyhjä.

En ole kirjoittanut. Ei ole huvittanut. Ei ole ollut mitään sanottavaa, koska on ollut aivan liikaa.

Ylioppilasjuhlat meni. Pääsykokeet meni. Työt meni. Kesäkuu meni. Ja olen ollut kuin junassa, josta ei pääse pois. Unessa monta viikkoa. Ja haluan herätä!

Pääsin kuopioon opiskelemaan. Puutarhataloutta. En tiedä alasta mitään. En tiedä Kuopiosta mitään. Tai ketään. Ja tavallaan juuri siksi se kiehtoo minua. Juuri siksi haluan sinne. Aloittamaan puhtaalta pöydältä. Aloittamaan alusta. Elämään. Pääsemään jaloilleni.

Koska nyt olen huomannut, kuinka huono minun on välillä olla kotona. Kuinka perhe ihan huomaamattaan, tarkoittamatta pahaa, lyttää minua. Pusertaa mehut pois. Ei anna unelmoida. Sysää väärään suuntaan. Painostaa. Kertoo mihin minusta on ja mihin ei.

En vain yksinkertaisesti enää jaksa. Minun on päästävä pois. Päästävä edes hetkeksi hengähtämään. Opittava tulemaan toimeen. Opittava uskaltamaan hoitamaan asioita. Opittava tutustumaan ihmisiin.

Niimpä minä hommasin kämpän. Syksyllä muutan kahden tuntemattoman tytön kanssa soluun. Maksoin jo vakuusmaksun. Suunnittelin miten sisustan oman 14 neliömetrin asunnon; mitä pitää ostaa ja mitä otan mukaan. Arvioin paljon menee kuussa rahaa ja kuinka kauan tulen toimeen.

Sain myös kaksi ideaa tulevaisuuteen:

1) kiinnostun tosissani puutarha-alasta
- opiskelen tämän jälkeen floristiksi
- käyn yrittäkurssin
- perustan oman yrityksen
- yrityksen hienoutena kirjoitan myös runoja synttäri- yms. kortteihin

2) ei inspaa ammattiin asti
- opiskelen kuitenkin kaks vuotisen alan loppuun
- keksin jotain muuta mitä opiskelen
- menen kukkakauppaan ilta/viikonloppu/kesätöihin

Ja kyllä tiedän ettei elämä mene kuin elokuvissa ja pitkäntähtäimen suunnitelmat yleensä myös menee mönkään, mutta tälläisiä ideoita on hauska tuottaa.

Eli Kuopio here I come!

p.s. Osallistuin kirjoituskilpailuun ja aion osallistua toiseenkin. Ensimmäistä kertaa! Tuntuu hyvältä vain jo se, että osallistuin :)

Tässä pari yo-kuvaa ku uhkas mennä synkäksi.
 Kaikki kuvat © Varja

tiistai 15. toukokuuta 2012

dublin's bubblin!

DAY 1 and 2


Maa näytti vihreältä. Kaikki näytti vihreältä. Talot muistutti englantilaisia taloja. Savupiiput näytti hassulta. Liikenne oli vasemman puoleinen. Isä meinas lähteä ajamaan taksilla - vahingossa. Kuski ojensi virnistäen avaimia. Isä ei ottanu niitä vastaan. Keskustan pääkadut oli ykssuuntasia.

Hotellilla ei päästykään hotelliin. Äiti meinas hermostua. Sisko toimi tulkkina. Lämmintä vettä ei kuulemma tullu. "Eli ei ole tilaa", sanoi veli. Päästiin toiseen hotelliin. Liian kauas keskustasta. Seuraavana päivänä päästäis meidän oikeaan hotelliin.

Väärässä hotellissa kaikki valitti: "Vessan lattia on liukas" "Täällä ei ole pyykinpesukonetta - eiku oho on! Ei ole astianpesukonetta" "Täällä ei ole nettiä" "Tää on liian kaukana". Yritin sanoa, että täällä on kivasti peilejä. Kokovartalo peilejäkin kaksin kappalein. Vuodesohva oli kelvoton. Saatiin naapurihuone myös, ihan ilmaseksi.

ekan illan kauniit maisemat!
teinipeili-vaate-peiliherutus
maisemat makuuhuoneen ikkunasta hotel the wrong

Sitten siirryttiin uuteen hotelliin. Hotelli oli just hyvä. Täydellinen. Ihanuus. Vuodesohva oli kunnollinen. Sijainti erinomainen. - tai ainakin kaikki tuntui niin hyvältä edellisen hotellin takia. Totuutta oli raskaat ovet jotka ei pysyny auki, huutavat vesiputket ja neljänhengen ruokapöytä viidelle sekä täysin käyttökelvottomat tyynyt ja näkymä työhuoneisiin - mutta ei me valitettu!

DAY 3


Ostoskeskus Jervis sijaitsi nurkan takana, joten juoksimme siskon kanssa heti aamusta sinne. Tarkoituksenani oli löytää ylppärimekko ja kaikki härvelit siihen. Sekä jotkut kävelykengät ja kesävaatteita. Siskolla oli omat toiveensa ja pian me pureuduimme kunnolla Jervisin syövereihin ja löydettiin mm. nämä ihanuudet: Forever 21, Bershka, New Look ja Schuh. Sekä tietysti nurkan takaa Penneysin! Jervisin vieressä oli myös kaksi muuta ostaria mutta lähimmäisestä tuli meidän suosikkimme.





tunnettu Temple Bar



uudessa yöpuvussa!


DAY 4


Ajatusleikkiä. Ostanko sen mekon minkä löysin. Enkö osta. Ostanko. Lisää shoppailua. Lisää hyvää ruokaa. Huomasin aamupalankin maittavan aina niin kivasti. Vai johtuiko se siitä, että koko perhe koolla? Selostukset lyhenee...

päällä juuri ostettu hame

DAY 5


Lisää shoppailua. Päätin ostaa mekon. Sovitettuani paljon kalliimpia ja joko tylsempiä tai huonosti istuvia + huonolaatusia. Aloin metsästämään tosissani kenkiä. Ja boleroa. Ja Dublin aika olisi pian ohi! Kiirettä piti.

uusi paita päällä! ostettiin siskon kanssa samanlaiset. toinen pinkillä tekstillä

 

DAY 6


Viimeinen shoppailupäivä! Pakko löytää kaikki mitä tarvitsee - mutten löytänyt. Ostin silti muuta ja shoppailin kaikki tuliaiset. Päivä kului kiireisesti ja illalla tuli levoton olo: halu tehdä jotain. Pienen hermoromahduksen jälkeen päätettiin veljen ja siskon kanssa lähteä katsomaan yötä, kun emme olleet vielä missään käyneet. Paitsi pubeissa, mutta niitä nyt oli joka nurkalla. Ja yleensä syömässä. Yhtenä iltana tosin kuuntelemassa irkkumusiikkia isän toiveesta! ...tai saattohan se lahjoa meidät Hard Rock Cafen paidoilla... Mutta mojito oli hyvää ja musiikkikin oli hyvää!

Kuitenkin. Lähdettiin siis baariin. Koska päivä oli ollut lämmin, ei otettu takkeja mukaan ja päätös oli hyvä. Ei tullut kylmä, vaikka käveltiinkin pidemmälle kuin ensin suunniteltiin. Käytiin ensin jossain yökerhon tapasessa ja sen jälkeen suunnattiin kuuluisaan nähtävyyspaikkaan nimeltään The Church. Ravintola/baari/yökerho joka ennen oli ollut kirkko. Toisaalta oli tiistai ja yökerho oli kiinni, eikä ihmisiä ollut paljon, mutta oli se silti aika hieno!

Päivällä:


Illalla:

pakollinen teinipeili ja hieno vessa!

DAY 7

Vuokrattiin viimiseksi päiväksi auto ja lähdettiin pois Dublinin vilinästä vihreään Irlantiin. - tai jos voi sanoa rauhalliseksi sitä, että puristaa auton penkkiä täysiä kun sisko ajaa väärällä puolella tietä ja väärällä puolella autoa ja aivan liian kapealla kaistalla. Lampaita ja lehmiä näky kaikkialla. Joka puolella oli vihreää. Kun noustiin ylemmäs ja ylemmäs nähtiin ihan Suomen metsän näköistäkin havumetsää.

Viiminen päivä meni kuin siivillä. Poikettiin Outlet-kaupungissa ja Hollywoodissa! Naurettiin ja meinattiin tukahtua nauruun. Kun luultiin, että ollaan n. 20 km päässä oli matkaa Dubliniin vielä lähemmäs sata. Mitäs me kartanlukijat.



Huippu reissu! Jos jaksan teen myöhemmin postauksen siitä mitä ostin :)

tiistai 1. toukokuuta 2012

liikaa liikaa liikaa liikaa

Hirviö olo. Eilen liikaa tyhjiä pulloja, liikaa tanssia, liikaa ihmisiä, liikaa alkoholia, liikaa kulutettua rahaa. Tänään sen näkee. Tänään se tuntuu. Kosto. Rangaistus. Karma.

Voitin kilpailun edes tietämättä että osallistuin. Tai että semmonen oli. Ysäri-illan asupalkinnon. Pukeudun vanhasti? Kuvia vapusta tulee ehkä joskus. Ehkä ei. Nyt ei. Tehtiin kaveriporukalla paidat. Vappupaidat. Mun ei meinannu pysyä päällä. Suurimman osan illasta se pysy.

Liikaa kuoharia. Liikaa salmaria. Liikaa mustikka shotteja. Liikaa drinkkejä. Huh.

On ylipäänsä saavutus, että onnistuin raahautumaan kirjottamaan tätä.

Huomenna Oulu. Ylihuomenna Dublin. Elämä on ihanaa - olo on kamala.

ENjoy

torstai 26. huhtikuuta 2012

asiat joita sanoit, juuttuneet mieleeni


Kun mä näen sut - sä olet kauniimpi kuin ennen. Kun mä näen sut, mun huulet kääntyy hymyyn. Ja kun mä puhun sulle, mä en vain pysty keskittymään mihinkään. Ja sun silmät. Sun silmät. Ne ei olis vaan maininta henkilön ulkonäössä, vaan omis kirjasta koko luvun.


Mä en pysty lukemaan kirjaa, jota oon lukemassa, koska mun pitäis lukea pääsykokeisiin. Joten en lue mihinkään. Joten mikä idea tässä on?? Mä en voi olla kysymättä sitä joka ilta kun päivä on mennyt tekemättä mitään. Ja ne vielä sanoo, että virheistä oppii. Mä en olis niin varma.



nurkan takana
Hän
vailla kadonnutta sielua
kamppailee


 Mä olen lähdössä Dubliniin. Mä en osaa pakata. Mä toivon että ottaisin siellä kuvia. Mä olen aika toivoton tapaus, joten saatan tulla tyhjän kameran kanssa takasin. Viime ulkomaanmatkalla - Englannissa - mä hajotin mun kameran. Yes.


Ystäväni Varja otti kaikki tämän postauksen kuvat ja siitä laatuero. Jaa......sittenhän se meni tietenkin taas tähän:


...Eikä siitä sen enempää. Mutta kattokaa vielä kuinka pitkät nää jo on! Voi juku ne kasvaakasvaakasvaa KASVAKAAA

keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Onni palapelissä

Aaltoileva hymy hiipii huulille
ujo aurinko kurkistaa lehväspuiden takaa
onni on vain pienistä sirpaleista koottu palapeli
Jotain niin suurta
(10.3.)

Teen kaikkea vältellen pääsykoekirjoja. Vältellen vastuuta. Vältellen tulevaisuutta. Elän vaan kirppispöydälle. Uskokaa tai älkää: mun päivän kohokohta on käydä siivoamassa mun pöytä. On niin kivaa huomata kuinka tavaroita katoilee. Iltaisin miettiä paljonko rahaa voisi olla jo tallessa. Päivisin miettiä, mitä vielä sinne veisi. Ja kun se aika päivästä koittaa, että menen katsomaan pöydän, se useimmiten saa minut niin hyvälle tuulelle.

Turhaa tavaraa on poissa. Muutettu rahaksi. HipHipHei.

Vanhoja valokuvia
väritettyinä
Tarina toistuu
sielu vapautuu
(27.3.)

Tänään kuulin kun porukat puhu, että mun pitäis hakea töitä. Niinhän mun pitäiski. Ja haluaisin tehdä töitä. Jos se hakeminen ei olis niin pirun hankalaa. Jos mä vain uskaltaisin..

virhe marginaalissa
toistuvia vääriä sanavalintoja
ja niiden takana totuus
jota kukaan ei kuule
(29.3.)

Ja voisinhan mä lukea niitä kirjojakin. Jos tajuaisin niistä mitään. Jos ymmärtäisin edes vähän mistä tässä maailmassa on kyse. Mutta ei. Kaikki on tehty liian abstraktiksi. Ja toisaalta - aivan liian konkreettiseksi. En ymmärrä miksi minun täytyy runouden sijaan lukea suomen kieltä. Tai kirjallisuutta. Tai journalismia. Kun haluaisin vain kirjoittaa. Oppia. Kehittää inspiraatiota. Tehdä virheitä ja onnistua.

Sen sijaan opiskelen. Kirjallisuutta. Kirjallisuuden pääsykokeisiin. En ymmärrä sanakaan enää.

Sivusta katsot
kuin rietas
yhdestä hetkestä hullu
Toisesta vapaa
kolmas lyönti kestää ikuisuuden
e l ä m ä
(1.4.)

Olen hullu mielikuvista. Sekomassa haaveista. Olen tulevaisuuden mielipuoli.

Anna aamuja, iltoja
päiviä ja öitä
Anna viikkoja, kuukausia
huomisia ja eilisiä
Anna tunteja, sekunteja
minuutteja ja vuosia


Anna aikaa rakastaa
(23.4.)

Olen kirjoittanut paljon. Olen antaunut tekstin valtaan. Olen toivonut mielipiteitä. Ja edelleen olen pöytälaatikkorunoilija. Vaikka kirjoitin kirjan. Haluaisin kirjoittaa toisen. Haluaisin piilottaa sen - ja näyttää kaikille. Verinen sielu keskellä paperia. Ei kovin kaunista katseltavaa.

Katoava
enää heijastus veden pinnassa
enää tumma varjo seinässä
enää kuiskaus sanotusta lauseesta
enää pisara rankkasateesta
Ja niin todellinen
(tänään)

Ja hei. Sain mun hiukset takas :)