Mulla alko viikonloppu

Ollut koko päivän ulkona, niin nythän saa sitten olla koko viikonlopun sisällä? Right?

Ehkä ei. Mutta tämän päivän saa. Nyt ei mietitä mitä pitää tehdä, eikä tehdä mitään. Hyvää ruokaa ja elokuvia. Siitä koostuu tämä päivä.

savuporotahna, ruis- ja paahtoleipäpaloja, sirkusaakkosia, sour cream & onion sipsejä ja lidlin vichyä

Näitten hömppien lisäksi on vaihtoehdoissa Dark Shadows, The Princess Bride ja Labyrinth. En tiedä vielä mitä katson. Kävin myös ostamassa joulukorttitarvikkeita ja isälle meinasin tehdä kans kortin. Saa nähdä mitä saan aikaseksi. Hyvin mahollista, että katon vaan elokuvia. Mutta saan minä.

En tahdo enää luvata

että aurinko nousee huomennakin

koska minulla ei ole voimia

muuttaa sinun maailmaasi

Taas on nälkä

Nimittäin seuran nälkä.

Mä nuuskin pientä pakkasilmaa. Ei täällä ole pakkasta. Lumi narisee vihdoin mun jalkojen alla. Hymyilen männylle, joka kantaa jo pientä lumipeitettä. Se on kauniimpi, kuin sen vieressä oleva kalju vaahtera. On männyn aika loistaa, olla se upea puu, joka se aina on sisimmässään ollut.

Puhun ystävän kanssa puhelimessa. Askeleet taittuu hitaammiksi. Täällä on niin kaunista. Kuulen puhetta takaapäin. Joukko iloisia nuoria ohittaa mut rupatellen ja nauraen. Mä katson niitä vino hymy huulilla ja haluaisin olla joku niistä. Kuka tahansa.

Tai en. Omia ystäviä mä kaipaan. Mä kaipaan sitä porukkaa, jossa mun oli niin hyvä olla. Meitä. Ja sitä miten me tehtiin meidän oma maailma. Sitä yhteenkuuluvuutta ja läheisyyttä, sitä mä kaipaan.

Ja mä kaipaan ystävää, jonka kanssa olla kahdestaan. Jonka kanssa valvoa koko yö ja nauraa jutuille, joita kukaan muu ei ymmärrä. Jonka ajatukset kuulee oikein, vaikka tämä sanoo ne väärin. Joka ymmärtää jo puolikkaasta sanasta. Ystävää, joka hymyilyttää, kun yöllä herää, ja näkee tämän kasvot.

Tekee mieli punaviiniä.

sydän on kotona

Olet hiipunut
taistellut hullunlailla
ja väistänyt tieltä
Olet väsynyt;
nähnyt jo kaiken kauneimman
kokenut kaiken rummimman
Mutta anna minun näyttää
ettei kaiken tarvitse
olla mustavalkoista


En ole kerennyt kirjoittaa. Tai olen, paljonkin, mutta en tänne. Koska ei ole ollut nettiä. Nyt istun uuden kodin lattialla ja hymyilen. Mulla oli hyvä viikonloppu. Vanhemmat ja veli oli täällä. Tuntu hyvältä, kun ei ollut yksin. Ja tuntuu edelleen. Värjäsin hiukset välissä. Nää kuvat on toukokuulta, mutta toimii tähän päiväänkin. Mikähän silloin hymyilytti.

Olen kuullut liikaa vauhdista
teeskennellyt etten välitä
Lupauksia korviemme välissä
en enää jaksa ymmärtää
niitä, jotka eivät välitä

Hengitä minulle kahleet
jotten enää pääsisi kaatumaan
Hengitä minulle siteet
jotten enää pääsisi pois

Mutta miksi et ymmärrä
tuulta, joka laulaa samalla kielellä
Miksi et näe
vettä joka aaltoilee ylitsesi joka ikinen aamu
Olet liian heikko
kuulemaan haavasi
ja näkemään mahdollisuuden 

Mutta ethän sinä ole heikko

pelkkä tyhjä katse silmissä

kuvittele hetki
ettet saisi päättää omasta elämästäsi
joku toinen ohjailisi sinua
vetelisi naruista
päättäisi suunnan
ja sinä seuraisit tapahtumia
voimatta puhua, voimatta kääntyä tai
määrätä tahtia
sätkynukke
koira vai
rakastunut

kuvittele hetki
että kurkussasi olisi huuto
mutta sinulla
- ei olisi ääntä

tai että sinulla ei olisi enää kykyä
tehdä sitä mitä eniten rakastat
etkä pystyisi parantamaan itseäsi
mielipuoli

mutta entä jos menettäisitkin
kaikki rakkaat
tai edes -
rakkaiden hymyt

olisit vain jäätynyt paikallesi, lakannut itkemästä, lakannut toivomasta, lakannut elämästä.

 

Kuvat lauantai-illan halloween-baareilusta kun ystävä oli kylässä. Tänään uuden kämpän avaimet taskussa, huomenna muutto. Saa nähdä millon kerkeän kirjottaa tai innostunko tekemään uudesta kämpästä jonkun postauksen. Nyt kaikille hyvää H A L L O W E E N I Ä!

tarinoita heräämisestä

Uinuisinko yhä
jos et olisi herättänyt minua
tähän nousevaan aamuun
ja laskevaan aurinkoon?


Tuuli kerro hänelle
kuinka paljon häntä
kaipaan
haluan
Tuuli kuiski hänet
hereille
Lempeästi suutele poskea
herätä hänet aamuun
ilman minua
kuin jokainen aamu
yksinäiselle
(elokuu)


Sinä herätit minut elämään
ja kerroit kuinka kaunis maailma on
nyt vuoksesi kasvan
ja näen paljon enemmän
(elokuu)


tuudita minut
sinun uneesi
jossa joku toinen
oli ennen minua
laula enää kerran

Laulu onnellisuudesta

Tuuli tanssii 
vartalollani
Laulaa korvaani
Olen sinun

 
Minä
olen

onnellinen:)

Minä muutan hienoon uuteen yksiöön. Minulla on maailman ihanimmat ystävät. Minulla on maailman paras perhe. Minä selvitän välejä kavereiden kanssa. Minä kehityn. Minä uskallan koko ajan enemmän. Ajattelen koko ajan positiivisemmin. Minä hymyilen enemmän ja aidommin. Minusta tuntuu hyvältä.

Minä pääsen pois solusta. Pääsen eroon pahoista ajatuksista. En ole yksin, vaikka välillä tunnenkin pientä yksinäisyyttä ja suurta ikävää. Minä nauran enemmän kuin itken. Pienet asiat saa minut hyvälle tuulelle; äitin tekemä mustikkahillo puuron päällä, hymynaama keskustelussa kaverilta, sälekaihtimet ikkunassa, koska ne tuo mieleen uuden asunnon.

Ja kyllähän mulla välillä masentaa. Aina ei jaksa hymyillä, aina ei jaksais nousta ylös. Aina pitää vähän valittaa.

Mutta silti nyt - mä olen onnellinen. Siihen on parikin syytä. Ja se yksi kaikkein tärkein.


Päättele ite, minä en osaa.


Olen kuullut tarinan
joka taipuu tuulen väreissä
joka hiipii aina edellisen nurkan takana
joka laulaa uusia lauluja

Hymyssä jokainen on naamioitu

Oletko sinä
jäätynyt huulilleni nauruksi
Silmiini lumihiutaleiksi
Katseeseeni onneksi

 

 

Ja silloin soi kello
on aika lähteä jättämättä hyvästejä
aika hyvästellä yrittämättä lähteä
on aika toimia toimimatta
olla onneton onnellisena
tyytyä yksinkertaiseen totuuteen
joka on enemmän vale kuin totta
ja silti sama lause osana kaikkea
nukut vaikka olet hereillä
hereillä heräät uneen
tahdot takaisin siihen samaan paikkaan
jossa aika oli aikaa
ja onni jotain onnea suurempaa