Yrityksiä ja epäonnistumisia

Takas Kuopiossa. Takas yksinäisyydessä. Sisällä selittämätön tunne. Hiljaisuutta ja liikaa melua. Ristiriita sen välillä mitä tarvii ja mitä saa. Ristiriita kauneudesta ja rumuudesta.

Hukkumaisillaan onneen

heitän pisaran sateeksi

Meillä ei ollutkaan aikaa

meitä ei ollutkaan

Herätä aamulla uneen, joka muuttuu todeksi. Hymyillä aamusta asti onnellisempana kuin eilen. Lämmin on lämpimämpi. Ja olemme kaukana tutusta. Ja kotona.

Kuka avaa oven

vanhan vanhan puuoven

narahtaa yksi

narahtaa toinen

kun kannamme ovea yössä

Mutta kuka voisikaan päättää, milloin joku onnistuu. Milloin on aika luopua, milloin taistella. Voiko sitä kukaan kertoa. Se on vain tunne, josta täytyy pitää kiinni. Tehdä oikein.

Kerro portilta

ja huuda minulle

miksi sinä et

jaksanut enää yrittää

ymmärtää

Ja sittenkun sattuukin omalle kohdalle, se mistä on aina ollut varma ja osannut arvostella. Helppo on kertoa toisen motiivit tietämättä tarinaa. Ja kohta oletkin itse arvostelun kohde.

Matkalaukku

yhtä levällään

kuin elämä

Ja ketä me muka huijataan?

Ja jos voisikin kääntää aikaa taaksepäin. En muuttaisi mitään. Jokainen tunne, jokainen kokemus, jokainen askel - vie eteenpäin. Ja joskus kun otamme askeleen taakse, opimme siitäkin.

Unohditko kiittää

uusista valheista

vaikeista katseista

Ja siitä

ettei sinulle kerrottu

Ja vaikka tiedät, ettei sinulla ole syytä pelätä, pelkäät silti. Taistelet pelkoa vastaan, uskottelet itsellesi muuta. Ei pelko katoa, jos sen piilottaa. Se kasvaa hallitsemattoman suureksi. Jättäen jäljen.

Älä puhalla, puhalla unta

luo maalle valkea peite

salaisuudet, valheet

naamioiksi muuta

tee meistä palkkasotureita

Ja kun kuvittelet kaiken järjestyvän, tuuli vaihtaa suuntaa. Ja se vaihtaa suuntaa niin monta kertaa, että et kuule enää edes omaa ääntäsi. Pyörteessä saatat hukata oman itsesi.

Päässä yksi ainoa kysymys

ja sata muuta sanaa

jotka on kiellettyjä sanoa

ääneen

Ja loppujen lopuksi, se joka pelkää, menettää eniten. Se joka ei uskalla ottaa askeleita, ei uskalla yrittää, ei uskalla olla oma itsensä - se menettää elämässä kaiken, josta monet unelmoivat.

Lämmin

Tummat männyt loivat varjon tielle. Pari poroa hidasti matkaa. Taivas lupaili toteutuvia unelmia ja haavoittuvaa hetkeä. Oli pimeää ja bussi hyrisi hiljaa. Lämmin aalto tuuditti minut jälleen uneen. Silmien raottaminen toi tähdet esiin. Taivas toi parhaan puolensa esiin.

Tunsin olevani kotona.

Hyppäsin ulos bussista kylmään aamuun. Katulamput eivät palaneet mutta osasin tien paremmin kuin hyvin. Lämpö täytti minut sisältäpäin. Hymy ylsi korviin saakka, kun tanssahtelin tien halki. Painava laukku keveni askel askeleelta kotiinpäin. Pihassa paloi valo, se toivotti tervetuloa. Auton kohdalta melkein juoksin kotiin - en pelosta, niinkuin monesti aiemmin - vaan kaipuusta.

Raskas ovi avautui. Painava kassi tippui lattialle. Vastassa oli lämmin halaus.

Tutut lattiat. Tutut tapetit. Tuttuja tavaroita ympärillä. Jokainen kaapinkulma kirkkaana mielessä. Pimeässäkin tunnistettava reitti huoneesta huoneeseen. Kuumaakin kuumempi paras suihku. Lämmin peitto ja puhtaat lakanat. Hyvä tyyny. Mielessä ystävät, unelmat ja haaveet.

Kotona. Turvassa. Onni. Rakkaus.

ei se tyhmä oo kuka puhuu vaan se kuka uskoo

Jos palasin taakse
palaisin luoksesi
Jos kulkisin eteen
matkaisin syliisi
Jos laulaisin laulun
se olisi puro

Jos tanssisin tanssin
tanssisin valssin

Kun sinä et kuule
laulan laulun
ja pelkään
- Jos kuulisit

Olla olemassa jotakin elämää varten
tyhjätasku, rikkonaiset askeleet
epävarmuus siitä pääseekö perille
Ja kenen kanssa

Omistaisitko minulle
hymyn
noilta suloisilta huulilta

Minä olen eksynyt väärille
monesti kulkenut harhaan
nyt matkalla kotiin
Jos minut huolit

Harmaan kirjava päivä
kunnes maalaat sateenkaaren kasvoillesi
ja
Minulle

Mulla on nyt vähän tämmönen tyhmä olo. Teki mieli muokata kuvia tyhmästi. Teki mieli kirjottaa tyhmiä runoja. En tiedä mikä näistä kuvaa mun ajatuksia jos mikään. En tiedä onko mitään mietitty. Mietitty hmm. Parannan tapani ja yritän tehä kunnon runoja. Ja saada kunnon kuvia. Ja kirjottaa kunnon tekstejä. Hyvää yötä kanssaihmiset!

Ylämäkiä ja alamäkiä

Empä arvanutkaan, että mulla kestää näin kauan saada netti toimimaan. Sitäkään en olisi osannut arvata, että mulla olisi näin hirmu ikävä mun blogia tullut. Mutta tuli.

Kuopio näyttää mäkiseltä, aurinkoiselta, vilkkaalta, järviltä ja kesältä. Kuopio tuoksuu vastaleikatulle nurmelle ja kesäkukille. Kuopio tuntuu yksinäiseltä, haastavalta ja opettavalta. Katsotaan mitä tästä tulee.

Mulla on kaksi aivan ehdotonta lempparipaikkaa täällä, nimittäin Valkeisen puisto ja Pikku Pietarin torikuja. Ne huokuu positiivisuutta ja tunnelmallisuutta. Torikujalla myyddään kaikkea ihanaa suomalaista käsityötä niin että jos mulla olisi rahaa  niin onnen tyttö mä oisin. Pelkkä katseleminenki saa tosin jo hymyn huulille, välillä naurun. Seuraavassa kuvia Valkeiselta.

 

 

Tuuli kuljeta

laula kanssani pikkulintu

matkalla maailman syliin

minä huokaan

ja kaipaan sinua

Helppoa hymyillä ihanissa maisemissa ja hyvällä säällä. Valkeisessa kasvaa myös päärynöitä, kirsikoita, omenoita ja tyrnimarjoja. Pari kypsää kirsikkaa suoraan puusta poimittuna oli todellinen makuelämys.

Seuraavaksi vähän huonettani. Tässä kaksi kohtalotoveriani. Mukavat kulkevat aina matkassa, eivätkä valita turhasta. Mulla ei tosiaan oo vielä mitään muuta pöytää ku yöpöytä, kuten seuraavista kuvista saatatte havaita. Pitää vähän käyttää mielikuvitusta, mutta kun saan lisää kalusteita, tästä voi tulla tosi kivakin. Julisteet/kortit/kuvat puuttuu vielä myöskin seinästä.

Hyvää matkaa

Auto pakattu. Lisää hyvästelyjä. Tällä kertaa on itse lähdössä. Väsymystä. Ikävää. Kyyneleitä poskella. Naurahdan sille kuinka herkkä olen. Itken taas.

Päivällä ajattelin että pakkaaminen on vaikeaa. Vaikeampaa on lähteminen. Pelottaa. Väsyttää. On ikävä jo valmiiksi. Säälittävää. Liian paljon sanottavaa. Liian vähän aikaa. Ja koko elämä.

Milloin kirjoitan taas, en ole varma. Mitä silloin kuuluu, ei mitään käsitystä.

Pelottava aika näyttää.


Palaisitko jo luokseni,
minun on sinua ikävä
Kuiskaisitko korvaani sanoja,
lauseita?
Opettaisitko minutkin

tanssimaan nuoralla
ja olemaan onnellinen

Uudistuksia

Ulkoasua muokattua oli pakko otsikkokuvakin vaihtaa. Nyt sain aikaseksi, mitä tykkäätte? :) Vasemmanpuolimmaisen kuvan ehkä tunnistattekin, toinen on viime Vapulta ja Varjan ottama. Kuvatkin ovat nykyään isompia, pienempään ei ole enää paluuta, mutta ovatkohan ne nyt sopivia vai pitäisikö olla vieläkin isompia? Mennään varmaan hetki näin.

siellä Varja missä mä

Lukijaksi saa liittyä jos yhtään kiinnostaa ja kommentitkin ovat enemmän kuin tervetulleita! Tänään on hyvä mieli. Pusuja kaikille:))

katso ympärillesi; avaa silmäsi; herää elämään!

Sydän

Minun

Kesä

Pehmeys

Yhdessä

Auki revitty

Ystävä

Rikkinäinen

Vihreämpää

Lehdellä

Nainen

Kosketus

Lappi

Mies

Polku

Sairaus

Perhe

Kävin metsässä kameran kanssa inspiroitumassa. Kuvat on muokkaamattomia. Käytössä oli Canon Ixus 115 HS. Nimesin kuvat fiiliksen mukaan. Tässä vielä kuvia, joista on osasta värejä säädetty ja osaa vähän rajattu:)

Häpeä

Seuraa minua

Syli

Uni

Tuntematon