Ajatus siitä, että jonkun täytyy muuttua

Mulla särkee päätä ja on paha olo mutta mä kirjotan nyt silti. A) alotin tän jo lauantaina B) en oo kirjottanu pitkään aikaan C) mulla ei oo mitään käsitystä siitä mitä tekisin seuraavaksi.

Perjantaina kaveri vei mut hohtokeilaamaan. Oli siistiä! En oo ikinä ennen keilannu ja olin ihan huono, mutta ei mua haitannu. Se oli hauskaa ja siellä oli musiikkia. Vieressä oleva työntekijä yritti vittuilla mulle siitä ku en käyttäny hullusti voimaa siihen. Oli jännä huomata, ettei siihen tarvi voimaa, vaan ainoastaan osua oikeaan kohtaan.

Keilaamisessa tuli jano, joten lähdettiin lonkerolle. Ja sitten! Kello oli alta yhdeksän, porukkaa ei ollu paljon yhtään (huomaa kello), ovessa ei lukenu mitään ja kun paperit katottiin ilmotettiin ettei tänne oo asiaa. Ennenku olin ees tilannu. Baari oli sitten k-20 ja olisihan se hirmu kamalaa ollut että yksi 19-v ois tullu sinne juomaan yhden juoman ALTA KELLO YHDEKSÄN.

Mutta joo, vaihdoimme toiseen baariin, jossa ei edes kysytty papereita, juomaan lonkeromme. Siinä istuskellessamme alettiin puhua, että olis vähän nälkä ja kaveri kerto, että tietää yhen paikan missä on sairaan hyvää jäätelöä ja hyvät ruuat. Niinhän ne olikin hyvät hampparit ja vaikka oli aivan täynnä, jäätelö maistu tosi hyvältä! Sen jälkeen ei kyllä enää maistunut lonkero hyvältä :p

Täydellä mahalla lähdin sitten pyöräilemään takasin kämpille pimenevässä illassa. Poljin lujaa ja täytyy myöntää, että välillä vähän pelotti. Neulamäen mäki meinas tappaa mut 100-0 mutta sitten mä voitinkin sen! Jano oli jäätävä ja uni maistui heti.

Lauantaina menin tälle samalle kaverille alotteleen. Sillä oli vasta synttärit ja äskettäin muutti uuteen kämppään. En oo vielä käynyt siellä, joten tein hälle vieressä näkyvän tuparilahjan. Pieni ja koruton mutta siitä tuli ihan hauska. Kaikki löytyi kämpiltä. Ja siinä on ideaakin.

Sisällä on leipomiani kaneli-vaniljapikkuleipiä. Pitäähän hätävara olla. Koristeena on mun tekemästä kimpusta tuota vihreää, minkä nimeä en nyt millään muista. Opiskellaan siis
molemmat puutarhureiksi, joten ajattelin sen olevan kiva lisä. Tekstinä toimii "Home is the place where one is whole" mikä oli mun mielestä kaunis. Ja totta.

Oli hauska väsertää tuo. Tuli itselle niin hyvä mieli. Oli jotain pikkujuttua mihin keskittyä. Ja kaveri tykkäs pikkuleivistä.

Alotteluiden jälkeen suunnattiin tietenkin baariin. Ensimmäistä kertaa Kuopiossa uskaltauduin lähteä, koska olihan mulla hyvää seuraa. Fiilistelin halpoja juomia (oon tottunut että drinkki maksaa 6,5 ja shotti 5,0 ja kun sain shotin ja drinkin hintaan 5,5 niin olin riemuissani!). Kaveri ei meinannut ensin yhtään innostua ja tanssia, mutta sainpa lopulta ylipuhuttua. Tai humala sai. Tarjosin tälle tietenkin myös myöhästyneen synttäridrinkin.

Oli kiva ilta ja hyvä humala ja koska oli hyvä humala, en tientenkään malttanut mieltäni kun puhelimeen vastattiin "Kuopion taksilla on ruuhkaa, olkaa hyvä ja odottakaa linjalla" vaan lähdin kävelemään erään herrasmiehen kanssa, joka oli menossa vähän samalle suunnalle, mutta ei oikeastaan yhtään kuitenkaan. Vasta hetken päästä huomasin, että tihuuttaa vettä, matkaakin oli n. 4 km.

Kotona katsoin kelloa, katsoinko oikein kun se näytti puoli kuutta tai kuutta, en ole enää varma. Uni tuli heti. Aamulla heräsin pari kertaa mutta jatkoin unia. Puoli neljältä päätin ryhdistäytyä. Päätin myös, ettei tarvi ihan heti lähteä uudestaan. Vähän tuntui flussaakin melkein olevan. En lukenut tämän päivän tenttiin.

Sitten oli loppupäivä ikävä ja tämä päivä ikävää. Tänään piirsin alla olevan kuvan. Olkoon siinä jokaiselle ajatusta hetkeksi. Työn nimen lisäsin siihen gimpillä. En jaksa lukea tätä enää läpi, anteeksi kirjoitus- ja ajatusvirheistä. Lähden potemaan päänsärkyä. Naamakuvat lauantailta, kauppaan lähdössä alottelujuomia hakemaan ja valmiina lähtöön. Toisin sanoen meikittä ja meikissä.

Päänsärky->